Rakas päiväkirja.
Ostin taas printtipaidan.
Tai oikeastaan. Ostin viisi.

perjantai 26. helmikuuta 2010

HCFD

Kuten jo eilen keulinnan puolella lupasin, tänään on tuoreimman t-paitaperheeni jäsenen vuoro. Minä olen ihan hassuna tarinoihin: mikä tahansa tylsä vaatekappale, tatuointi tai vaikkapa valokuva muuttuu satoja kertoja kiinnostavammaksi, kun saa kuulla tarinan sen takana. Että asioilla on historia, syy siihen, miksi ne ovat sellaisia kuin ovat.

Tämä paita on saatu kotiinkuljetuksena. Se on ollut oikeassa työkäytössä, sammuttamassa tulipaloja ja pelastamassa kissoja puusta ja mitä kaikkea ne nyt tekevätkään. Yritin nuuhkia sitä, mutta savunhajua ei harmi kyllä enää tunnu. Sen printti ei ehkä ole hienostunein mahdollinen, mutta kaikista edellämainituista seikoista johtuen se on juuri nyt upeinta mitä minulla on.

Kuva on otettu harmillisesti heijastavalla lattialaminaatilla, kun sänky on potemisen jäljiltä niin siivottomassa kunnossa, ettei päiväpeittoa voi hyödyntää.


Ei kommentteja: