Näin juhannuksen jälkeen kaikki ovat vailla älyvapaata viihdettä, johon tämäkin blogi lukeutuu - etenkin ne, jotka eivät vielä pääse lomalle. Lomallahan voi tehdä kaikkea kivaa, kuten vaikka shopata t-paitoja. Onneksi sitä voi kyllä tehdä myös silloin kun ei ole lomalla vaan esimerkiksi töissä, eli melkein aina, ja töitähän kannattaa muutenkin paiskia että saa massia jolla sitten paitoja lunastaa.
Tämä on toinen niistä edellisviikon Carlings-saaliista ja väriltään mielestäni hämmentävän kiva. Se on ehkä ainoa tämänvärinen vaatekappaleeni, mutta käy tietysti hirmun hyvin farkkujen kanssa, kuten t-paidat onneksi usein muutenkin.
Mitä itse printtiin tulee, nuket ovat minusta aina melko pelottavia, etenkin ne niiden kuolleet silmät. Nukkeja kammottavampia ovat vain nuket, joilta on silmät kokonaan poistettu. Niistä tulee painajaisia.
Nallet ovat muutenkin paljon nastempaa jengiä, ja niiden silmät kun ruksii näin, saa vain hienon paitaprintin eikä yhtään painajaista.
sunnuntai 27. kesäkuuta 2010
keskiviikko 23. kesäkuuta 2010
Näitä kannatti odottaa! sanoi mainosmies
Moi kaikki peltisepät!
Ainakin Nuulla on ollut ikävä, mikä on mahtavaa ja imartelevaa ja muutenkin kerrassaan fantastillista. Oikeasti edellisestä päivityksestä on niin paljon aikaa, etten enää itsekään muista, millaista tänne on tuottaa sisältöä. Muistaakseni ihan kivaa, mutta voin muistaa väärinkin. Aloitan siis varovasti ja vailla kunnianhimoa (mikä muu on uutta?).
Viikko sitten kävin kuntotestissä. Puutteeni olivat tavallaan tiedossa jo etukäteen, mutta kun ne oikein kojein ja laittein sekä suorituksin mitattiin ja paperille hienosti käyrineen printattiin, tuli olo aika lohduttomaksi ja apeaksi. Niinpä marssin kauppamatkalla Sellon Carlingsiin mieltäni huojentaakseni ja ostin kostoksi kaksi uutta paitaa. Ne olivat halvennuksessakin vielä, ja muutamia sukkiakin shoppasin.
Tämänpäiväiseen paitaani ihastuin ihan erityisesti ja välittä: samaistun siihen jotenkin ihan täysin, juuri että jokin on pielessä ja SE ON JONKUN SYY!!11!1 Sunnuntaina paitaa ensi kertaa pitäessäni sain siihen luonnollisesti tomaattista pastakastiketta helmaan, pisaran vain mutta kuitenkin. Pitää muistaa ostaa Vanish Oxy-Actionia.
Voin paljastaa, että sen toisen uuden paidan lisäksi on pari muutakin sellaista, joista riittää sisältöä pariin seuraavaan postaukseen. Jeiij!
Ainakin Nuulla on ollut ikävä, mikä on mahtavaa ja imartelevaa ja muutenkin kerrassaan fantastillista. Oikeasti edellisestä päivityksestä on niin paljon aikaa, etten enää itsekään muista, millaista tänne on tuottaa sisältöä. Muistaakseni ihan kivaa, mutta voin muistaa väärinkin. Aloitan siis varovasti ja vailla kunnianhimoa (mikä muu on uutta?).
Viikko sitten kävin kuntotestissä. Puutteeni olivat tavallaan tiedossa jo etukäteen, mutta kun ne oikein kojein ja laittein sekä suorituksin mitattiin ja paperille hienosti käyrineen printattiin, tuli olo aika lohduttomaksi ja apeaksi. Niinpä marssin kauppamatkalla Sellon Carlingsiin mieltäni huojentaakseni ja ostin kostoksi kaksi uutta paitaa. Ne olivat halvennuksessakin vielä, ja muutamia sukkiakin shoppasin.
Tämänpäiväiseen paitaani ihastuin ihan erityisesti ja välittä: samaistun siihen jotenkin ihan täysin, juuri että jokin on pielessä ja SE ON JONKUN SYY!!11!1 Sunnuntaina paitaa ensi kertaa pitäessäni sain siihen luonnollisesti tomaattista pastakastiketta helmaan, pisaran vain mutta kuitenkin. Pitää muistaa ostaa Vanish Oxy-Actionia.
Voin paljastaa, että sen toisen uuden paidan lisäksi on pari muutakin sellaista, joista riittää sisältöä pariin seuraavaan postaukseen. Jeiij!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)